Mietintönsä 26.11.2021 jättänyt parlamentaarinen komitea esittää kutsuntajärjestelmän ulottamista koko ikäluokalle. Komitea on asettanut tavoitteeksi, että sekä naisille että miehille järjestetään velvoittava kutsuntapäivä. Ehdotusta perustellaan yleisellä maanpuolustusvelvollisuudella, joka sisältyy perustuslakiimme, vaikka me tähän saakka olemme tulleet toimeen ilman yhteistä kutsuntajärjestelmää. Kaikille pakollisia kutsuntoja perustellaan myös tasa-arvolla sekä sillä, että näin tavoitetaan koko ikäluokka, jolloin saadaan esimerkiksi tilaisuus ehkäistä nuorten syrjäytymistä.
Komitea näyttää siis ehdottavan puolustusvoimille uusia tehtäviä, joita sillä ei aiemmin ole ollut nuorten syrjäytymisen, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisijana. Toteamme, että mm. oppivelvollisuuden laajentamisen kautta nuoret tavoittavat huomattavasti paremmin koulutettuja asiantuntijoita ja auttajia ongelmiinsa. On myös huomattava, että armeijan käyminen lykkää opintojen aloittamista ja työelämään siirtymistä, mikä heikentää työllisyyttä. Pitkä ase- tai siviilipalvelusaika voi myös vaikeuttaa korkeakouluopintojen pääsykokeisiin valmistautumista. Pakolliset kutsunnat eivät siis ole perusteltavissa syrjäytymisen ehkäisyllä.
Komitean mukaan nuorten maanpuolustussuhdetta olisi myös kehitettävä jo kouluaikana lisäämällä sellaista opetusta, joka edistäisi nuorten maanpuolustustahtoa. Emme kannata ehdotusta, joka pyrkii militarisoimaan yhteiskuntaa. Sen sijaan koulujärjestelmässä olisi tarvetta lisätä rauhankasvatusta, mikä lisäisi nuorten tietoutta mm. väkivallattomuudesta ja yhdenvertaisuudesta.
Kutsuntoja hahmotellaan kolmepäiväisiksi. ”Sukupuolineutraalimalli” kasvattaisi ryhmän kaksinkertaiseksi. Määrä ei perustu puolustusvoimien arvioituihin tarpeisiin eikä se ole taloudellisestikaan järkevää. Sotilaiden liikakoulutuksen sijasta tulisi siirtyä kohti kaikille, sukupuolesta riippumatta, vapaaehtoista asevelvollisuusmallia. Katsomme siis, että kutsunta pitää olla myös miehille vapaaehtoinen.
Haluamme myös tässä yhteydessä kiinnittää huomiota median esiintuomaan, erityisesti naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään asepalveluksen aikana. Kaikenlainen alistaminen, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu sukupuolen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen ym. vuoksi tulee estää.
Mietinnön näkökulma tasa-arvosta pohjautuu patriarkaaliseen käsitykseen, jossa tasa-arvo saavutetaan sulauttamalla nuoret ihmiset miesten luomaan maailmaan hyväksymällä kritiikittömästi miehinen normi ihmisnormiksi.
Ihmiskunnan historia osoittaa kuitenkin, että todellista turvallisuutta ei koskaan saavuteta väkivallalla ja tappamisella eli sotilaallisella voimalla. Turvallisuus saavutetaan vain investoimalla ennalta konfliktien ehkäisyyn, tasa-arvoisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin sekä ympäristönsuojeluun.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen turvallisuuskäsitys on laaja. Turvallisuutta lisätään ennen kaikkea ja pysyvämmin yhteistyöllä, humanitäärisellä avulla, diplomatialla ja kriisinhallinnalla.
Kestävä rauha edellyttää aseistariisuntaa ja turvallisuuden uudelleenmäärittelyä. Merkittävä turvallisuus edellyttää oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja feministisempää yhteiskuntaa.
WILPF, Suomen osasto ry