Antoisa ja inspiroiva pohjoismais-venäläinen seminaari/webinaari järjestettiin Oslossa 12.-14. marraskuuta 2021. Osallistujat ja puhujat Tanskasta, Suomesta, Grönlannista, Islannista, Norjasta, Venäjältä, Ruotsista ja Ahvenanmaalta jakoivat huolenaiheita ja näkemyksiä sekä etsivät yhdessä ratkaisuja.
Tapahtuman järjestivät kolme norjalaista rauhanjärjestöä: Norjan Rauhanliitto (Norges Fredslag), Isoäidit Rauhan Puolesta (Grandmothers for Peace) ja WILPF Norway.
Seminaarin tavoitteena oli käsitellä kokonaisteemaa ”Naapurit ystävinä – ei vihollisina”, vahvistamalla Pohjoismaiden ja Venäjän rauhanjärjestöjen ja aktivistien välisiä yhteyksiä ja yhteistyötä. Kolmen päivän ajan yli 50 osallistujaa Oslossa paikan päällä ja 30 online-osallistujaa keskustelivat mm. seuraavista aiheista: ydinjätteen turvallinen varastointi, turvallisuuden ja rauhanstrategioiden uudistaminen, Itämeren demilitarisointi, arktista aluetta koskevat erityishaasteet ja se, miten Pohjoismaiden neuvosto ja Venäjä voivat edistää rauhaa.
Monet maailman johtajista toimivat edelleen ikään kuin sotilaallinen voima olisi vastaus päivän haasteisiin roomalaisen sanonnan mukaan: ”Jos haluaa rauhaa, on valmistauduttava sotaan” (Si vis pacem, para bellum). Tämänkaltainen ajattelu on vaarallisia ja vanhentunutta. YK:n, tutkimuksen ja syvällisen inhimillisen kokemuksen pohjalta ehdotamme paradigman muutosta; ei pahimman, vaan parhaimman odottamista toinen toisistamme. Meidän on puututtava perimmäisiin konflikteiden syihin, ei pelkästään oireisiin, sekä keskustella siitä, kuinka edistää rauhaa, aseistariisuntaa ja tervettä ympäristöä. Strategisten tulevaisuuteen suuntautuvien käytännön aloitteiden ja ratkaisukeskeisen vuoropuhelun jatkaminen on välttämätöntä.
Haluamme turvata ja vahvistaa rauhanomaista kehitystä Pohjoismaiden ja Venäjän välillä, mutta myös Itämeren alueella ja arktisella alueella. Meidän on pidettävä puoliamme vastakkaisia käsityksiä vastaan, edistää rauhan ja ihmisten turvallisuutta, ja integroida toimintaamme sukupuolten tasa-arvo. Itämeren ja arktisen alueen hallitusten tulisi mahdollistaa ja rohkaista ihmisten välistä kontaktia mielekkääseen ja rauhanomaiseen vuoropuheluun, kiinnittäen erityistä huomiota alkuperäiskansojen oikeuksien varmistamiseen ja ihmisten voimaannuttamiseen. Pidämme tärkeänä laajentaa tietämystämme toistemme kulttuureista ja luovuudesta.
Olemme huolestuneita ja hylkäämme kasvavat epäilyt, valeuutiset ja syytökset rauhanliikkeitä vastaan, esimerkiksi puhe ”lännestä”, jota syytetään venäläisen disinformaation levittämisestä, sekä sen, kuinka Venäjällä rauhan ja ympäristön puolestapuhujat voidaan leimata ”ulkomaiseksi agentiksi”. Riippumattomat äänet rauhan puolesta tarvitsevat rohkaisua ja suojelua.
On vahvistettava strategioita, jotka haastavat militarisoinnin, uusien ulkomaisten tukikohtien perustamisen, luonnonvarojen kestämättömän hyödyntämisen ja ympäristön tuhoutumisen. Pohjoismais-venäläinen konferenssi ydinjätteen käsittelyä, käytöstäpoistoa ja ydinvoimaloiden pysäyttämistä koskien on suunnitteilla. Viime kädessä pyrimme tekemään Pohjoismaisesta ja arktisesta alueesta ydinaseista vapaan vyöhykkeen. Yhteistyö ympäristö- ja rauhanjärjestöjen välillä Pohjoismaissa ja Venäjällä on todella tärkeää.
COP26 Glasgow’ssa oli tärkeä, mutta militarismin aiheuttamat päästöt ja kohtuuton energiankulutus on otettava huomioon sekä kansallisissa suunnitelmissa että kansainvälisissä ilmastosopimuksissa. Tämä edellyttää selkeää päätöstä vähentää aseistuista sekä aseiden tuotantoa ja kauppaa merkittävästi.
Pohjoismaiden rauhanjärjestöt rohkaisevat Pohjoismaiden neuvostoa osallistumaan aktiivisemmin työhön rauhan ja oikeuden puolesta Itämerellä ja arktisella alueella, ja ehdottavat esimerkiksi alakomitean perustamista edistämään rauhaa, aseistariisuntaa ja ihmisten turvallisuutta.
Tuemme Suomen tasavallan presidentin aloitetta järjestää uusi Etyj-konferenssi vuonna 2025 alkuperäisen Helsingin Etyj-konferenssin hengessä.
Jatkamme ihmisten välisen tiedonjaon, vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärryksen edistämistä koko alueella.
Kuvassa WILPF Suomea seminaarissa edustaneet Suvi Helko ja Marianne Laxén.
