WILPF, Suomen osasto on allekirjoittajana mukana CEOBS:n (Conflict and Environment Observatory) Glasgow’n ilmastokokoukselle osoittamassa vetoomuksessa, joka vaatii sotilaspäästöjen vähentämistä. Vetoomuksen on allekirjoittanut 29.10. mennessä 196 järjestöä. Alla vetoomus Aseistakieltäytyjäliitto ry:n suomentamana.
Hallitukset: sitoutukaa armeijoiden päästöjen merkittäviin leikkauksiin COP26:ssa
On merkkejä siitä, että jotkut valtiot saattavat sitoutua armeijoiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen YK:n ilmastokokouksessa (COP26) marraskuussa. Tämä vetoomus asettaa näkymän sille, mitä näiden lupausten tulisi sisältää ja on avoin järjestöjen allekirjoituksille ennen ilmastokokousta ja sen aikana.
Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimus jätti armeijoiden kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisen valtioiden oman harkinnan varaan.
Armeijat ovat suuria päästöjen aiheuttajia eikä niitä tule jättää ilmastotavoitteiden ulkopuolelle. Hallitusten tulee osoittaa sitoutumisensa Pariisin tavoitteisiin asettamalla armeijoille päästövähennystavoitteet Glasgow’n ilmastokokouksessa. Jotta nämä sitoumukset olisivat merkittäviä, tulee niiden täyttää alla asetetut kriteerit.
Armeijoiden päästöt, kustannukset ja raportointi
Armeijat ovat valtavia energiankuluttajia. Niiden harjoittelu, toiminnot ja operaatiot aiheuttavat huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä kuten myös muita haitallisia ympäristövaikutuksia. Asevoimat ovat tyypillisesti hallinnonalojen suurimpia energiankuluttaja, mutta tietoa niiden päästöistä ei ole perinteisesti haluttu tuoda ilmi.
Maailmanlaajuiset sotilasmenot kasvoivat 2,6 prosenttia vuonna 2020, lähes 2 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin, huolimatta koronapandemiasta johtuneesta 4,4 prosentin maailman bruttokansantuotteen laskusta. Sotilasmenojen kasvu aiheuttaa riskin vastaavasta kasvusta päästöissä. Se myös suuntaa rahoitusta pois kestävältä kehitykseltä ja ilmastonmuutoksen hillinnältä ja siihen sopeutumiselta.
YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus velvoittaa allekirjoittajamaat julkaisemaan vuosittaiset kasvihuonekaasupäästönsä, mutta sotilaspäästöjen raportointi on vapaaehtoista eikä niitä useimmiten sisällytetä raportteihin. Silloinkin kun niistä raportoidaan, on tieto tavallisesti puutteellista, ja se ei sisällä kalustosta, tuotantoketjuista tai konflikti-operaatioista syntyneitä päästöjä. Nämä voivat kattaa päästöjä, jotka syntyvät infrastruktuurin tuhoutumisesta, konfliktin aiheuttamista ympäristönmuutoksista sekä konfliktin jälkeisestä jälleenrakennuksesta.
Merkittäviä sitoumuksia
Armeijoita ja niitä tukevaa teollisuutta ei voida enää käsitellä poikkeustapauksina, vaan on ryhdyttävä välittömästi huomattaviin toimiin niiden kasvihuonekaasupäästöjen ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi. Vaikka NATO:n viimeaikainen huomion osoittaminen aiheeseen on tervetullutta, on ongelman tunnustaminen vasta ensimmäinen askel.
Päivitys: Kesäkuussa 2021 NATO sopi sen toimintaa koskevasta “nettonollapäästöjen vuoteen 2050 mennessä saavuttamisen toteutettavuuden arvioinnista”. Samalla NATO:n jäsenet sopivat “merkittävästä sotilastoiminnan ja -rakennelmien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä heikentämättä henkilöstön turvallisuutta, operationaalista tehokkuutta sekä pelotevaikutusta ja puolustuspolitiikkaa”. Tämä on myönteinen askel eteenpäin, mutta silti kaukana siitä, mitä planeetan kannalta tarvittaisiin. Armeijoiden päästöjen vähentämiseen tähtäävien konkreettisten sitoumusten ja siihen johtavien askelten tulee olla COP26:n käsiteltävänä marraskuussa.
Hallitusten tulee sitoutua Glasgow’n ilmastokokouksessa armeijoiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Jotta sitoumukset olisivat uskottavia ja merkittäviä, tulee niiden:
- Asettaa armeijalle selkeät kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 oC tavoitteen kanssa;
- Sitoutua kasvihuonekaasupäästöjen raportointimekanismeihin, jotka ovat tehokkaita, vertailukelpoisia ja läpinäkyviä, perustuvat standardoituun GHG-protokollaan, ja jotka todennetaan riippumattomasti;
- Asettaa selkeät tavoitteet armeijalle energian säästämiseksi, riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista polttoaineista ja siirtymisestä ympäristöystävälliseen uusiutuvaan energiaan;
- Sisältää selkeät vähennystavoitteet sotilasteknologiateollisuudelle;
- Priorisoida kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet puuttumalla niiden alkuperään eikä turvautumalla kompensointihankkeisiin;
- Julkaista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyslinjaukset, strategiat ja toimintasuunnitelmat vuosittaisen seurantaraportin kanssa;
- Osoittaa kuinka sotilasmenojen ja sotilaallisten operaatioiden vähentäminen sekä sotilaallisen kapasiteetin muuttaminen voi vähentää päästöjä;
- Sitoutua liittämään ilmasto- ja ympäristöarvioinnit osaksi päätöksentekoa kaikissa hankinnoissa, toiminnoissa ja tehtävissä;
- Korostaa ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikentymisen välistä yhteyttä ja sitoutua vähentämään sotilastoiminnan ja -tehtävien aiheuttamia kokonaisvaikutuksia ympäristöön;
- Sitoutua tehostamaan armeijan hallinnassa olevien maa-alueiden hiilensidonnan ja monimuotoisuuden parantamista;
- Sitoutua lisäämään ilmasto- ja ympäristökoulutusta päätöksentekijöille, mukaan lukien kuinka armeijat voivat lieventää ilmastonmuutosta ja ympäristökatoa;
- Näyttää johtajuutta, avoimuutta ja halua yhteistyöhön ja hyvien käytäntöjen jakamiseen ei-sotilaallisten sidosryhmien kanssa;
- Sitoutua kohdentamaan asianmukaisesti resursseja sen varmistamiseksi, että ilmasto- ja ympäristönsuojelupolitiikka voidaan toteuttaa täysimääräisesti.