Meitä oli Berliinissä 21.-23.3. kolmisenkymmentä naista WILPFin Euroopan osastoista keskustelemassa ajankohtaisista asioista, muun muassa kansainvälisen WILPFin 100-vuotisjuhlan järjestelyistä. Eniten tietysti Saksasta, sitten UK:sta, Hollannista, Norjasta, Sveitsistä, Ranskasta ja Italiasta. Espanjasta, Kreikasta ja Suomesta oli yksi osallistuja. Iloisena yllätyksenä saimme nauttia 91 vuotta täyttäneen WILPFin entisen puheenjohtajan Edith Ballantynen seurasta ja harkituista näkemyksistä.
– Edithiä pyydettiin kertomaan omaa näkemystään WILPFin tilanteesta. Hän korosti kuinka tärkeää on pitää mielessä ja toimintaa suuntaamassa WILPFin perustavoitteet ja periaatteet. Pitäisikö niitä määritellä uudelleen muuttuneessa maailmantilanteessa, siis pitäisikö määrittää uudelleen, millainen on se parempi yhteiskunta, jota naiset haluavat? Mutta: ”WILPF will no more be a membership organization if this cannot be achieved but an institution (that is occupied with finding financing etc.)” Ajankohtaisista asioista: Nykyisessä hämmentävässä maailmantilanteessa tavoitteista kiinni pitäminen – esimerkiksi aseistariisunta eikä aseiden valvonta – on vaikeaa. Meidän on tutkittava, ymmärrettävä ja paljastettava konfliktien syyt, ja konfliktien ehkäisemisen pitäisi olla ensimmäisenä tavoitteena, ei niihin reagoimisen. Fasismi on hiipinyt yhteiskuntiimme jo jonkin aikaa. Ihmiset ovat peloissaan, eivät uskalla puhua eivätkä vastustaa vallanpitäjiä, pelkäävät oman turvallisuutensa, työpaikkojensa ja perheidensä puolesta. Pelon ilmapiiri on fasismin syntymäalusta ja vaarantaa rauhan. – YK:ta tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen, mutta nimenomaan sen peruskirjan takia, ei siltä pohjalta miten jotkut valtiot käyttävät sitä hyväkseen.
Osallistuimme kokouksen lomassa myös Heinrich Böll -säätiön yhteistyössä WILPFin kanssa järjestämään kv. konferenssiin ”Europe – a Gender Equality Project?”. Konferenssin teema oli ”Human trafficking, Refugees, Right -Wing Populism – Demands on an Emancipatory Gender Policy” ja osallistujia lähes 200. Alustajat olivat enimmäkseen tutkijoita, myös muutama EU-parlamentin edustaja. Kauimpaa tullut puhuja oli Tunisian perustuslain syntymiseen vahvasti vaikuttanut poliitikko ja kansalaisvaikuttaja Nadia Chaabane (Tunisian uudessa perustuslaissa on naisten oikeudet toteutettu esimerkillisesti).
EU-parlamenttivaaleissa ratkeaa, jatkuuko ’EU:n tasa-arvoprojekti’ vai päättääkö äärioikeiston nousu sen. Eurooppalainen ’naisvastaisuusliike’ tuntuu myös EU-parlamentissa, huolestuttavana esimerkkinä portugalilaisen MEPin Edite Estrelan raportti sukupuoli- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä oikeuksista, jonka parlamentti toisessa käsittelyssään joulukuussa 2013 hylkäsi ja totesi, että nämä sekä sukupuoliopetukseen liittyvät kysymykset kuuluvat jäsenvaltioiden päätäntävaltaan. EU-parlamentti menetti tehokkaan keinon kiinnittää huomiota näihin olennaisiin ihmisoikeuksiin, ja aborttioikeuden vastustajat riemuitsivat.
Kreikkalainen WILPFin jäsen kertoi Kreikan hallituksen säästöpolitiikan karmaisevista vaikutuksista ihmisten elämään. Valtava työttömyys on johtanut suoranaiseen nälkään, asunnottomuuteen, siihen, että ihmisillä ei ole enää varaa terveyspalveluihin eikä lääkkeisiin, prostituution kasvuun ja laajaan maastamuuttoon. Äärioikeistolainen kultainen aamunkoitto –puolue, jonka ohjelma on muukalais- ja naisten oikeuksien vastainen, on noussut hallitukseen ja vaikuttanut muidenkin hallituspuolueiden kantoihin. Todellista poliittista vaihtoehtoa perinteisille puolueille ei ole näkyvissä, ihmiset etsivät vaihtoehtoa äärioikeistosta. Puhujan mielestä pitäisi kansainvälisesti tunnustaa Kreikan humanitaarinen kriisi ja etsiä siihen ratkaisua velkojen hallitulla anteeksiannolla. Etelä- ja Itä-Euroopan maissa poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on kehittynyt samaan suuntaan, rasismi on lisääntynyt ja naiset saavat puolustaa oikeuksiaan.