Kysyimme puolueilta

huhtikuu 2, 2019 in Yleinen

Lähetimme kaikille puolueille turvallisuuspolitiikkaa koskevia kysymyksiä. Ohessa saamamme vastaukset, tähän mennessä kahdeksalta puolueelta.
1. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 keskittyy naisten asemaan konflikteissa sekä rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Yksi osa käsittelee tyttöjen ja naisten suojelua ja heidän ihmisoikeuksiensa turvaamista konflikteissa. Toinen osa keskittyy tyttöihin ja naisiin kohdistuvan sukupuolisidonnaisen ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. Kolmanneksi peräänkuulutetaan naisten oikeutta osallistua tasavertaisesti rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakennukseen.
– Millä konkreettisilla toimenpiteillä Suomi voi edistää tämän päätöslauselma toteuttamista?

KESKUSTAPUOLUE: Suomi on tehnyt toimintaohjelman päätöslauselman toteuttamiseksi jo vuonna 2008 ja päivittänyt sen kaksi kertaa. Kansallinen 1325-toimintaryhmä seuraa toimeenpanoa.

Keskustan mielestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaikkea toimintaa ohjaavista prioriteeteista yksi on edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien täysimääräistä toteutumista. Suomi toimii aktiivisesti rikoksen tekijöiden saattamiseen vastuuseen seksuaali- ja sukupuoleen perustuvissa rikoksissa konfliktitilanteissa, tukee kansainvälisen rikostuomioistuimen toimintaa ja rahoittaa sen uhrirahastoa sekä tukee humanitaarisella avulla ja kehitysyhteistyöllä naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista. Rauhanprosessit ja välitystoiminta on 1325-toiminnan ytimessä. Suomi tukee naisten osallistumista rauhan-, dialogi- ja siirtymäprosesseihin ennen niiden alkua ja niiden aikana.

KOKOOMUS: 1325-päätöslauselman tavoitteita toteutetaan käytännössä rauhanprosesseissa ja kriisinhallinnassa (naisten osallistuminen), rankaisemattomuuden torjumisessa, kehitysyhteistyön avulla konflikti- ja haurailla alueilla ja humanitaarisessa avussa. Lisäksi Suomi pitää teemaa johdonmukaisesti esillä kansainvälisesti puheenvuoroissa ja tapaamisissa ja edistää sitä koskevia toimintaohjelmia (Suomi mm.tukee Afganistanin, Kenian, Nepalin, Jordanian, Tunisian ja Irakin) kansallisten 1325-toimintaohjelmien laadintaa ja toimeenpanoa). Suomi nähdään uskottavana toimijana, jonka puoleen käännytään yhteistyön merkeissä, ja se näkyy sitä kautta Suomea laajemmin hallitusten, kansalaisjärjestöjen sekä kansainvälisten järjestöjen työssä.

KRISTILLISDEMOKRAATIT: Naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustaminen ja panostaminen esim. juuri tyttöjen koulutukseen on yksi keskeinen osa-alue Suomen kehitysyhteistyötä ja sitä tulee jatkaa. Naisten asema pitää huomioida Suomen rauhanturvaajatoiminnassa ja rauhanvälitystyössä.

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKE: Kannatamme kaikkia toimia, joilla aletaan tiedostaa militarismin ja NATO:n kaksinaamaisuutta. Toisaalla puhutaan EU:sta rauhanprojektina, mutta jo enemmistö Euroopan parlamentista hyväksyy valtioiden sisäisiin asioihin puuttumisen ja taloudelliset- ja sotilaalliset pakotteet ja uhkailut. (Venezuela) YK:n periaatteet tulee palauttaa voimaan. Ensimmäinen toimenpide on asioiden tiedostamisen edistäminen.

SININEN TULEVAISUUS: Rauhanvälitys on yksi ulkoministeri Soinin painopistealueista. Suomi pyrkii rauhanvälitystoiminnassaan edistämään naisten roolia ja omistajuutta rauhanprosesseissa. On hyvin tärkeää, että naiset otetaan rauhanprosesseihin mukaan keskeiseksi toimijaksi. Suomi voi myös edistää tietoisuutta päätöslauselmasta esim. järjestämällä erilaisia seminaareja ja työpajoja sen ympärille.
Tällä hallituskaudella olemme myös pyrkineet vaikuttamaan EU:n rauhanvälitystoiminnan terävöittämiseen. Tätä työtä on syytä jatkaa myös ensi kaudella.

SOSIALIDEMOKRAATIT: Suomi julkisti vuosi sitten 1325-päätöslauselmaan liittyen kolmannen kansallisen toimintaohjelman, joka sisältää useita konkreettisia toimenpiteitä. Näiden toimeenpanon ohella peräänkuulutamme Suomelta rohkeutta, poliittista johtajuutta ja aloitteellisuutta turvallisuusuhkien luonteen muuttuessa. 1325-agendalla olisi paljon annettavaa, kun pohditaan vastauksia ilmastonmuutokseen, populismin nousuun, väkivaltaiseen ääriajatteluun tai globaalin talouden pelisääntöihin.

VASEMMISTOLIITTO: Edellinen hallitus on tehnyt mittavia leikkauksia kehitysyhteistyön määrärahoihin, mikä on heikentänyt 1325-agendan toimeenpanoa. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyö rahoitus kohti 0,7 bruttokansantuotteesta.
Lisäksi tärkeää on suunnata kehitysyhteistyörahoitusta sellaisille kumppanimaiden järjestöille, jotka ajavat naisten oikeuksia ja poliittista osallistumista.
On myös tärkeää, että väkivallan ja ihmisoikeuksien sukupuolittuneisuus ymmärretään ja että niin konfliktialueilla kuin laajemmin kaikessa ulkopolitiikassamme pystytään tunnistamaan sukupuolittuneet toimintatavat ja valtarakenteet. Tällaisen ymmärryksen kehittäminen edellyttänee lisäkoulutusta myös suomalaisille toimijoille.

VIHREÄLIITTO: Suomi voi edistää päätöslauselman toteutumista kaikessa kehitys-, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sukupuolinäkökulman, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien näkökulman, tulee olla oleellinen osa Suomen kehityspolitiikkaa. Samaten Suomen kriisinhallinta-, rauhanturva- ja rauhanvälitystyössä naisten osallisuuden tulee olla läpileikkaava periaate, niin paikan päällä tapahtuvassa toiminnassa kuin Suomen edustajien sukupuolijakaumassa.

Luonnollisesti myös kotimaassa Suomen tulee kantaa vastuunsa sukupuolittuneen väkivallan torjunnasta. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon on varattava riittävät määrärahat. Poliisin, nuorisotoimen ja koulujen resursseja ennaltaehkäistä seksuaalirikoksia sekä kitkeä seksuaalista häirintää tulee nostaa. Suostumuksen puute tulee määritellä raiskauksen kriteeriksi.

– Miten eettisenä pidätte sitä, että ko. lauselmalla perustellaan myös naisten asepalvelun edistämistä ja siten naisten militarisointia?

KESKUSTAPUOLUE: Päätöslauselmaa ei pidä käyttää perusteluna naisten asepalvelulle maailmassa. Se on tarkoitettu suojaamaan naisia konfliktitilanteissa.
Suomessa naisten asepalvelus on vapaaehtoinen mahdollisuus, joka perustuu lainsäädäntöön. Keskusta haluaa kehittää maanpuolustusta suuntaan, jossa kaikki saavat sukupuolestaan riippumatta valmiuksia toimia yhteiskunnan ja isänmaan hyväksi erilaisissa poikkeusoloissa ja kokonaisturvallisuuden edistämiseksi. Tätä emme näe kenenkään militarisointina, vaan perustuslaissa todetun maanpuolustusvelvollisuuden kehittämisenä joko ase- tai kansalaispalveluksen kautta. Keskustan kansalaispalvelusmalli löytyy täältä: https://keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Kansalaispalvelusmalli

KOKOOMUS: Sukupuolinäkökulmalla on tärkeä merkitys rauhan ja turvallisuuden kannalta. Naisten asema on kaikissa konflikteissa ja niiden ratkaisuun pyrkivissä rauhanvälitys- ja kriisinhallintaoperaatioissa olennainen tekijä. Naisten osallistuminen asepalveluun ja kriisinhallintatehtäviin on merkityksellistä tässä mielessä.
Suomen puolustusvoimissa on vertaismaiden tavoin jatkettu aktiivisesti 1325-agendan edistämistä eli naisten määrän lisäämistä kriisinhallintatehtävissä (nyt noin 5 prosenttia) sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista toimintaan. Siviilikriisihallinnan puolella naisten osuus asiantuntijoista vaihtelee 30-40 prosentin välillä.

KRISTILLISDEMOKRAATIT: Naisten osallistumisen lisääminen on tärkeää kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Seitsemän tähden liike: Vastustamme naisten asepalvelusta ja militarismin lisäämistä millään politiikan osa-alueilla.

SININEN TULEVAISUUS: Päätöslauselmaa tuskin on suunniteltu edistämään asepalvelusta, mutta samalla on kuitenkin muistettava että monessa tapauksessa uskottava puolustus ja vahvat puolustusvoimat voivat osaltaan edistää rauhaa tietyllä alueella ja toimia alueen vakauttajana ennaltaehkäisten konfliktien syntymistä.

SOSIALIDEMOKRAATIT: 1325-päätöslauselman päätavoitteina on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä̈, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa sekä̈ lisätä̈ merkittävästi naisten turvallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä̈. Päätöslauselmalla ei voi perustella minkäänlaisen militarisoinnin edistämistä.
Tärkeä tavoite sen sijaan on lisätä naisten osuutta myös sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä. Suomessa kaikessa kriisinhallintakoulutuksessa on otettu Naiset, rauha ja turvallisuus -teema huomioon, mitä voi pitää yhtenä konkreettisena osoituksena päätöslauselman kotimaisesta toimeenpanosta.

VASEMMISTOLIITTO: Vasemmistoliitto painottaa konfliktinratkaisussa erityisesti ennaltaehkäisevää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä siviilikriisinhallintaa. Myös 1325-lauselmassa tulee painottaa naisten osallistumista rauhanomaisin keinoin.

VIHREÄLIITTO: Päätöslauselman 1325 käyttäminen naisten militarisoinnin edistämiseen on päätöslauselman tarkoituksen vastaista. Päätöslauselman kantava ajatus on naisten rooli ja toimijuus konfliktien ehkäisyn, ratkaisemisen ja seurausten rajaamisen näkökulmasta – ei konfliktien käynnistämisen.

2. Ydinaseet kieltävä sopimus hyväksyttiin YK:ssa 7.7.2017. Sopimus astuu voimaan, kun 50 maata on ratifioinut sen.
– Oletteko valmiita edistämään sitä, että Suomen allekirjoittaa sopimuksen?

KESKUSTAPUOLUE: Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen (NPT), joka astui voimaan vuonna 1970 ja oli sen ensimmäinen allekirjoittaja. Suomella on ollut vuosikymmeniä näkyvä rooli sopimuksen seurantaprosessissa.
Koska yksikään ydinsulkusopimuksen määrittelemistä ydinasevaltioista ei ole liittymässä uuteen sopimukseen, sopimus ei johda siihen, että ydinasevaltiot hävittäisivät ydinaseensa.
Katsomme, että uusi sopimus uhkaa vaikeuttaa kansainvälistä keskustelua ydinsulkujärjestelmästä ja ydinaseriisunnasta. On tärkeää jatkaa aktiivista ja rakentavaa politiikkaa ydinaseriisunnassa ja pitää ydinaseriisuntaa esillä NPT-sopimuksen seurantaprosessissa. Ydinaseiden leviämisen ehkäisemistä ja ydinaseriisuntaa edistetään tehokkaimmin sitoutumalla NPT-sopimuksen seurantaprosessiin, jonka osalta seurantakonferenssi pidetään keväällä 2020.

KOKOOMUS: Suomen kielteinen suhtautuminen sopimuksen allekirjoittamiseen on hyvin perusteltua. Suomen pitkäaikaisena linjana on osallistua sellaisiin sopimuksiin, jotka edistävät aidosti aseriisuntaa tai asevalvontaa. Ydinaseriisunta edellyttää ydinasevaltioiden osallistumista sopimukseen. Yksikään ydinasevaltio ei ole liittymässä ydinasekieltosopimukseen, eikä sopimus siis ole poistamassa yhtään ydinasetta maailmasta. EU-maista sopimukseen ovat liittyneet vain Irlanti ja Itävalta.
Ydinasekieltosopimus myös heikentää ydinsulkusopimuksen (NPT) asemaa ja lisäksi ydinasekieltosopimuksen sopimustekstiin liittyy useita heikkouksia, liittyen mm. suhteeseen ydinsulkusopimukseen, ydinaseiden hävittämisen todentamiseen sekä ydinvoiman rauhanomaisen käytön valvontamääräyksiin.

KRISTILLISDEMOKRAATIT: Ydinaseeton maailma on ehdottoman tärkeä tavoite. Ydinaseet kieltävä sopimus ei kuitenkaan juurikaan edistä asiaa niin kauan kun ydinasevaltiot eivät ole siinä mukana.

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKE: Ydinaseiden kieltäminen on ideaali. Suomen on syytä allekirjoittaa se, mutta ensisijaisen tavoitteen tulisi olla se, että eduskunta ottaa käsittelyyn Suomen allekirjoittaman NATO:n isäntämaasopimuksen, mikäli poliittinen tahto löytyy, purkaa sen, mutta vähimmäisvaatimuksena vaatii lauseketta, jolla estetään NATO:n ydinaseiden tuominen Suomen maaperälle. Ruotsi kirjasi vaatimuksen eduskuntakäsittelyssä, joka Suomessa ohitettiin.

SININEN TULEVAISUUS: Kannatamme ydinaseriisuntaa, mutta ei ole realistista ajatella että riisunta koskettaisi vain tiettyjä osapuolia. Ydinasevallat eivät tule allekirjoittamaan kyseistä sopimusta. Siinä mielessä se ei edistä ydinaseriisuntaa eikä vähennä ydinaseita. Valitettavasti tietyt maat pyrkivät nykypäivänäkin oman asemansa pönkittämiseen sotilaallisin keinoin. Tällöin myös vastapuolella on oltava uskottava ydinasepelote. On järkevämpää tukea nykyistä ydinaseiden leviämistä rajoittavaa ydinsulkusopimusta (NPT) ja sitoutua sen toimeenpanoon. Tämä on ollut Suomen pitkäaikainen linja.

SOSIALIDEMOKRAATIT: SDP:n linja on, että Suomen tulee liittyä YK:n ydinasekieltosopimukseen. Olemalla mukana ydinaseiden täyskieltoon tähtäävässä prosessissa Suomi tekisi selväksi, ettei se laske turvallisuuttaan kenenkään ydinaseiden varaan. Nyt aikaansaatu uusi kansainvälinen sopimusjärjestelmä saattaa jatkossa vaikuttaa siihen, että järjestelmä alkaisi hiljalleen muokata myös sellaisten valtioiden odotuksia, valintoja ja mahdollisuuksia, jotka ovat päättäneet jäädä sopimuksen ulkopuolelle. On tärkeää, että Suomi jatkaa ydinasekieltosopimuksen sisällön analysointia ja vertailua muihin keskeisiin sektorin aloitteisiin sekä seuraa aktiivisesti sopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemistä.

VASEMMISTOLIITTO: Kyllä. Vasemmistoliiton mielestä Suomen pitää allekirjoittaa Ydinasekieltosopimus.

VIHREÄLIITTO: Kyllä. Vihreiden kanta on, että Suomen tulee allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimus.

3. Edellinen hallitus valmisteli kymmenien miljardien hävittäjäkonehankintaa. Uusien hävittäjien hankintakustannuksiksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa. Se vastaa lähes viidesosaa valtion talousarvion menoista. Tarjouksia on jo pyydetty, ja päätös on määrä tehdä vuonna 2021.
– Oletteko valmiita harkitsemaan hankintaa kokonaan uudelleen realistisesti, erityisesti talouden kantokyky ja sen tulevaisuudennäkymät huomioiden?

KESKUSTAPUOLUE: Valtioneuvoston ja eduskunnan hyväksymässä puolustusselonteossa
(2017) sitouduttiin puolustuskyvyn ylläpitämiseksi korvaamaan Hornet-kalusto täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Katsomme, että ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen, ilmavalvonta ja ilmapuolustus koko Suomen laajalla alueella edellyttää nykyistä määrää, 64 hävittäjää.

KOKOOMUS: Kokoomus on sitoutunut puolustuselonteon mukaisesti siihen, että Hornet-kalusto korvataan uusilla hävittäjillä, joiden hankintahinta on 7-10 mrd. euroa. Kevään 2018 JTS:ssä on varattu vuosille 2021-2022 1Mrd€/v hävittäjähankinnan ensimmäisten vuosien rahoitusta varten.

KRISTILLISDEMOKRAATIT: Suomen uskottava puolustus on riippuvainen toimivista ilmavoimista.
Hävittäjähankinta ei ole vain kulloisenkin hallituksen hanke, asiasta on laaja yhteisymmärrys puolueiden kesken. Puolustuskyvyn ylläpitämiseksi KD kannattaa hävittäjähankintaa. Hankinta pitää tehdä niin, että siinä huomioidaan myös talouden kantokyky.

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKE: Olemme vaaliohjelmassaan edellyttäneet hävittäjähankinnan ottamista uudelleen harkintaan. Olemme arvioineet, että ensisijaisesti tulisi nykyisten hävittäjien käyttöikää pidentää. Kokoomuksen halu liittyä NATOon on lisännyt viime hallituskaudella militarismia monin tavoin. Kannatamme hyviä suhteita kaikkiin naapureihin eikä kannata viholliskuvien rakentamista.

SININEN TULEVAISUUS: Hävittäjähankinnan tulee perustua Suomen puolustuksen tarpeisiin. Puolueet ovat puolustusselonteossa sitoutuneet nykyisen 64 hävittäjän korvaamiseen täysimääräisesti. Asiantuntijoiden mukaan koko maan jatkuva ilmapuolustus vaatisi noin 100 hävittäjää. Tähän voitaisiin mennä asteittain taloudellinen tilanne sen sallien. Meidän on pidettävä huolta puolustuksestamme.

SOSIALIDEMOKRAATIT: SDP on sitoutunut eduskunnan yhteiseen kantaan asiassa: hävittäjien suorituskyky korvataan täysimääräisesti ja koneiden määrä päätetään vuonna 2021. Suomen on sotilaallisesti liittoutumattona maana kyettävä turvaamaan oma uskottava ilmapuolustus myös tulevaisuudessa. SDP on korostanut, että Suomi ei ole vielä sitoutunut tiettyyn kone- tai euromäärään. Nämä tulevat päätettäviksi, kun tarjouspyyntöihin saadut vastaukset on asianmukaisesti käsitelty ja eri vaihtoehdot kartoitettu.

VASEMMISTOLIITTO: Vasemmistoliiton mielestä on erittäin tärkeää, että tulevista hävittäjähankinnoista käydään avoin ja kriittinen keskustelu: puhutaan Suomen historian suurimmasta asekaupasta. On tärkeää huolehtia siitä, että Suomella on uskottava kansallinen puolustus, mutta hankinnan hintaa ja hävittäjien määrää tulee arvioida tarkasti ja kriittisesti.

VIHREÄLIITTO: Vaikka kyky puolustaa kansalaisiaan onkin valtion olennainen tehtävä, ei myöskään voida ajatella, että sotilaalliset suurhankinnat olisivat riippumattomia kaikesta muusta taloustilanteesta ja valtion varojen
riittävyydestä. Valtiolla on myös monia muita perustavia velvollisuuksia kansalaisiaan kohtaan, joista sen on pystyttävä pitämään huoli.Hävittäjähankintakin on arvioitava suhteessa tähän.

Olemme myös nostaneet esiin, että tällainen suurhankinta onsuhteutettava muihin Suomen ja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen: hävittäjiä ei tule hankkia sellaisesta maasta, joka
irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta.