Yleissopimus maailmanlaajuisesta ydinasekiellosta ratifioitava

lokakuu 16, 2017 in Yleinen

Avoin kirje

Suomen presidentti Sauli Niinistö
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven
Suomen pääministeri Juha Sipilä
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström
Suomen ulkoministeri Timo Soini
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö
Ruotsin suurlähettiläs Eva Walder

Aihe: ydinasekieltosopimus, jota 122 YK:n 193 jäsenmaasta tukee

YK:n 122 jäsenmaata 193:sta äänesti 7.7.2017 hyväksyen ydinasekieltosopimuksen, jonka on tarkoitus astua voimaan määräajan kuluttua siitä, kun 50 valtiota on ratifioinut sen. Euroopan maista Irlanti, Ruotsi, Sveitsi ja Itävalta, joita perinteisesti pidetään neutraaleina, osallistuivat neuvotteluihin ja olivat niiden122 valtion joukossa, jotka äänestivät ydinasekieltosopimuksen puolesta YK:n yleiskokouksessa. Suomi pidättäytyi neuvotteluista eikä osallistunut äänestykseen. Allekirjoitusprosessi alkoi 20.9.2017. Saman päivän päätteeksi jo 50 valtiota oli allekirjoittanut sopimuksen. Yhdysvallat on voimakkaasti vastustanut sopimusta. Myös muut ydinasevaltiot; Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia ovat aktiivisesti toimineet sopimusta vastaan. Kiina on toistaiseksi pidättäytynyt kommentoimasta asiaa.

Äänestys otettiin useissa maissa vastaan suurella ilolla.

Hiroshiman pommituksesta eloon jäänyt Setsuko Thurlow oli 13-vuotias, kun Yhdysvallat pudotti historian ensimmäisen atomipommin. Hän totesi 7.7.2017 YK:ssa odottaneensa tuota päivää seitsemän vuosikymmentä ja että se tulisi olemaan lopun alku atomiaseille.

Irlannin ulko- ja kauppaministeri, Simon Coveney nimesi puheessaan YK:n äänetyspäivän todella historialliseksi päiväksi, ja muistutti, että ensimmäinen päätöslauselma YK:n yleiskokouksessa vuonna 1946 vaati ”ydinaseiden poistamista kuten myös kaikkien muiden aseiden, joita voidaan käyttää joukkotuhoaseina”.

Princetonin yliopiston professori Zia Mian kirjoitti Atomic Scientists -tiedotteessa 7.7.2017, että kieltosopimuksen velvoitteet ”rikkovat rajoja”. Esimerkiksi atomiaseiden käytön uhkailua koskeva kielto, luo perustavanlaatuisen haasteen kaikille ydinaseiden ehkäisyn periaatteille. Tästä eteenpäin ovat pelottelevat osapuolet lakien väärällä puolella, samalla kun useimmat valtiot ymmärtävät ja hyväksyvät sopimuksen.”

Beatrice Fihn, International Campaign to Abolish Nuclear Weapons, ICANin johtaja, yksi kansalaisyhteiskunnan kaikkein aktiivisimpia ydinaseettoman maailman puolestapuhujia, ilmaisi ajatuksiaan seuraavasti: ”Toivomme, että tämä päivä merkitsee alkua atomikauden päättymiselle. Atomiaseet rikkovat eittämättä sotalakeja ja muodostavat selkeän uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.”

Vuonna 1963 silloinen Suomen presidentti Urho Kekkonen ehdotti, että Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska muodostaisivat ydinaseettoman vyöhykkeen. Tämä ei toteutunut, koska Tanska ja Norja olivat Naton jäsenmaita. Vuonna 1978 presidentti Kekkonen toisti ehdotuksensa, jolloin myös Färsaaret, Grönlanti ja Islanti kiinnostuivat ehdotuksesta. Tämäkään ehdotus ei johtanut tulokseen. Presidentti Urho Kekkonen toimi täysin YK: n päätöslauselman (1946) hengessä.

Kansalaisten oikeus turvallisuuteen on selvästi sanottuna Suomen perustuslaissa ja sitä on kunnioitettava:

Suomen perustuslain 1 §: ”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi”.

Ruotsilla on pitkät perinteet rauhaa edistävänä kansakuntana. Ruotsin ja Suomen asteittainen vetäytyminen puolueettomuudesta on uusi uhka maailmanrauhalle. Tarvitsemme puolueettomia maita, jotka toimivat välittäjinä konflikteissa. Tämän osoittaa selvästi USA: n ja Pohjois-Korean välinen konflikti.

Me jotka olemme allekirjoittaneet tämän avoimen kirjeen – ja jotka epäilemättä edustamme suurinta osaa maailman väestöstä – toivomme vilpittömästi, että hallituksemme ratifioivat viipymättä yleissopimuksen maailmanlaajuisesta ydinasekiellosta ja toimivat siten ensimmäisen YK: n päätöslauselman ja YK:ssa 7.7 2017 hyväksytyn äänestyksen mukaisesti.

Helsingissä 15. lokakuuta 2017

Feministiskt initiativ, Sverige
Folket i Bild/Kulturfront, Sverige
Folkkampanjen mot kärnkraft – kärnvapen, Sverige
Humanism och Kunskap, Sverige
Internationella Kvinnoförbundet för Fred och Frihet, IKFF Uppsalakretsen, Sverige
IKFF Göteborgskretsen, Sverige
Kristna Fredsrörelsen, Sverige
Kvinnor för Fred, Sverige
Nätverket Kärnkraftsfritt Bottenviken, Sverige
Riksföreningen Nej till Nato, Sverige
Svenska Kvinnors Vänsterförbund, Sverige

Amnesty International, Suomen osasto ry
Aseistakieltäytyjäliitto ry
Loviisan Rauhanfoorumi
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Naiset Atomivoimaa Vastaan
Naiset Rauhan Puolesta
Pand – taiteilijat rauhan puolesta ry
Rauhankasvatusinstituutti ry
Suomen kristillinen rauhanyhdistys
Suomen Rauhanpuolustajat ry
Suomen Rauhanliitto ry
Suomen Sadankomitea ry
Svenska Fredsvänner i Helsingfors rf
Tekniikka elämää palvelemaan rf
WILPF, Suomen osasto ry